Hajanaisia pääsiäisajatelmia

Realismia, ei tunnetta. Ei voi.

En ole milloinkaan ennen nähnyt 

keltaista amaryllista. 

Nyt sain kauniin sidotun kimpun sellaisia, 

ihania.

Ja amarylliksista puheen ollen,

keskilapsi sai isoäidiltään 

jossain vaiheessa 

viime syksynä amarylliksen sipulin.

Se oli ruskeassa paperipussissa 

ja se oli unohtunut 

kukkapöydälle ruukkujen sekaan 

ikkunan eteen.

Vanha mies avasi hetki sitten pussin 

tehdessään tilaa siemennyksille.

Kukkapoloinen oli 

aivan yksinään kukkinut pussissa.

Sipuli on vahva, 

kukkii varmasti ensi syksynä uudelleen.

Edellisten lisäksi löytyy 

vielä yksi ihmeamaryllis. 

Edellisenä kesänä meillä oli

suuri osa viherkasveista pihassa. 

Oli oikea superetanavuosi. 

Amarylliksensipulista ei jäänyt 

etanoiden jälkeen jäljelle 

muuta kuin riekaleet. 

Nostettiin purkki sitten 

syksyllä pimeään kaappiin,

sinne se unohtui. 

Hakiessaan ruukkuja 

vanha mies löysi ruukun. 

Se pukkasi nuppua, 

ikkunalla se nyt kasvattaa kukkaansa, 

kuvaan sen, 

jahka kukan väri ilmaisee itsensä :)

Siemennyssuunnitelmat näyttävät 

vanhalla miehellä olevan muutenkin vauhdissa.

Pusseja näyttää olevan joitain kymmeniä...

Lisäksi tein eilen pienen tilauksen 

eteläiseen naapurimaahamme, 

odotan sieltä postia...

Taas taitaa tulla yliannos siemennystä...

Nämä muutamat ovat enää jäljellä munasadostamme

Pitkäperjantaina ja lankalauantaina 

veimme tekemäni munapatalaput 

satakunnanmatkallamme tuliaisiksi. 

Joku saattaa muistaa nähneensä 

kyseistä kangasta ennenkin, 

päällystin sillä aiemmin 

silityslaudan ja työkalenterinikin. 

Tuo patalappu on tuollainen, 

jolla ei uunista astioita ottaessa 

pitäisi kätösiään polttaa. 

On kamalan pienen oloinen, 

mutta ne ovat nyt 

kahdessa paikassa koekäytössä, 

kokemusten mukaan sitten 

muokkaan tarvittaessa. 

Ohjeen löysin yllätysyllätys Pinterestistä, 

klikkaamalla kuvaa tai linkkiä 

löydät suoraan ohjeen ja kaavat.

Tässä puolestaan on 

toinen Pinterest-yritelmä,

järkyttävä sellainen, 

mutta eihän kaikki aina mene 

niinkuin siellä kuuluisassa paikassa. 

Materiaalini oli aivan liian ohutta, 

tipunen ei säilytä ryhtiään ollenkaan. 

Tein tipusen puuvillaneuleesta, 

oikeampi materiaali 

on varmasti vahva huopa, 

aivan kuten ohjeessa sanotaan... 

Taasen pääset alkuperäiseen 

ohjeeseen ja kaavoihin 

klikkaamalla kuvaa tai linkkiä.

Tässä taas meidän vakiokoristeemme, 

Chilen Peikkokukkulan Mian 

tekemä kananen, 

aina yhtä hurmaava :)

Mitähän näistä kuoriutuu?

Pääsiäinen tuli ja on. Onneksi on perhe.