Kuten tässä kirjoitelmassani jo sanoin, palaan keväisen Puutarhalehden antiin, palaan siihen nyt.
Olen varmaan kymmenen vuotta sitten saanut äitienpäivälahjaksi perhepäärynäpuun, siihen on vartettu viisi erilaista päärynälajiketta. Siinä on ollut kaikki nämä vuodet yksi ominaisuus ylitse muiden: se ei kuki, ei ole kukkinut milloinkaan. Teen / olen tehnyt sille mitä tahansa, ei nupun nuppua, ei kukan kukkaa, ei siis päärynän päärynää. Milloinkaan.
Puutarhalehdessä näin kivan kuvan, jossa kivillä oli taivutettu omenapuun oksia uuteen kasvusuuntaa. Nyt puutarhatieteilijät siellä toisessa päässä repivät kesähattujaan "ei ei ei!!". Minä virkkasin pussukat (seitsemän sellaista), joihin etsin kauniit kivet ja eikun ripustin ne päärynäpuuni oksille, nyt, heinäkuun loppupuolella. Jos ei tuota hedelmää, olisi edes jonkun muotoinen. Oikeasti tämä on toinen kesä, jolloin kiviä käytän, mutta edellisellä kerralla laitin kivet vain proosallisesti pieneen muovipussiin...
Tattadaa, tässä tämä nyt on:
Ja jottei arki unohdu, niin tässä liljapenkkini sato, kymmenen vuoden ajan siinä on kukkinut kymmeniä liljoja, nyt nämä ovat ainoat :(
Näillä mennään, prinsessat haihtuivat koteihinsa, omat lapset kuka missäkin, isolapsi mummulassa ja keski- ja pikkulapsi isoäidin kanssa leikkimässä turisteja satojen samanhenkisten kanssa. Vanhassa talossa vanha mies ja vähän vähemmän vanha nainen kahdestaan kotona. Ei juuri tapahdu. Pitäisikö lähteä mattopyykille?
maanantai 18. heinäkuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo pussukka on tosi hieno! Joskus tulevaisuudessa meilläkin lienee tarve tuollaisille.
VastaaPoistaOmppupuita olen taivutellut, mutta kai niin voi tehdä päärynällekin. Olen jostain josksu lukenut, että se taivutus voi tehdä hyvää puulle joka ei suostu tekemään satoa, vaakasuorempi oksa tekisi enemmän satoa kuin ylös sojottava. Tiedä sitten miten oikeasti on.
VastaaPoistaToivossa on hyvä elää ;)
VastaaPoistaToivotaan parasta, joskus luonto tekee kummia kepposia, onpahan kiva että on jotain jännitettävää. Meilläkin viime keväänä istutettiin vadelmia ja marjoja tuli aikalaillakin. Nyt puskat ovat todella olemattomia, lyhyitä ja ehkä yhteen tulee marjoja, todella erikoista on tapahtunut talvella.
VastaaPoistaleena
Taivutustemppuja olen minäkin tehnyt, omppupuille, mutta myös pensasruusuille, jotka kukkivat sitten oikein koko oksan voimalla. Taivuttelu vaatii vain piikkioksien kanssa melkoisesti viitseliäisyyttä...
VastaaPoistaMeilläkin osa liljoista on hävinnyt teille tietämättömille. Luulin, etteivät myyrät söisi niiden sipuleita, mutta taitavat kumminkin, koskapa epämääräisiä koloja on joissakin penkeissä :(.