Minun kesäni alkoi

Kiitos kaunis kaikista kannustavista kommenteistanne näiden postausten aikana, arvostan niitä kovasti! Kiitän ja kumarran :)

Niin paljon tapahtuu, ettei enää tiedä mikä on oikeasti tapahtunut ja mikä unta. Olen nimittäin nukkunut paljon ja nähnyt kovin todentuntuisia unia, paljon. Unia jotka voisivat aivan yhtä hyvin olla niin totta kuin untakin. Yritän jäsentää päätäni kirjoittamalla tätä tänään, nämä ovat sitten elettyä, eivät valitettavasti unta.

• Mörköpeikko on palannut keskuuteemme. Suuret tutkimukset ja sitten sytostaatti. Ei hyvää seuraa.
• Olen saanut niin neuloja kuin hierojan kouriakin, paljon, vähän pehmittämään pinkeätä kroppaani. Yhden mörköreissun jälkeen hieroja kysyi "Mitä sulle on tapahtunut!!!" Keho soi  "pingg" lihasta koskettaessa. Huomasin ajaessani purevani hampaita yhteen, raivolla. Ei tainnut auttaa.
• Keskilapsen kanssa teinikiemurat ovat jänniä.
• Pohdin koko ajan isolapsen mahdollista uupumista omaishoitajana, työssään pesistuomarina ympäri isänmaatamme, mummun pikku apurina, äidin pienenä tyttösenä, sulhonsa varusmiespalveluksen päättymistä odottavana prinsessana... huoh.
• Loma ei vain millään tunnu tulevan.
• Anoppi teki typeryydessä pohjanoteerauksen.
• Olen ensi kertaa puhunut isästäni tuntematta suurta tuskaa.
• Tulen liittymään mörön häätämisen seurausten tukemiseen, minusta taitaneepi tulla taas satakuntalainen, kesää on paljon edessä.
• Miten ihminen, joka on jo valmiiksi luuta ja nahkaa, ilman mainittavia lihaksia, tulee kestämään sytostaattihoidot??
• Ilon asioista, meillähän kotipiha on pieni. Vuokrasimme pienenpienen pellonläntin ja siellä näyttää kasvavan jotain muutakin kuin juolavehnää.
• Pieni kotipihamme on ihanan vehreä. Ongelmana on saamattomuuteni kesäkukkien istutuksessa. Niitä taimia on pilvin pimein, mutta ne odottavat pihalla ruukutustaan tai kukkapenkkeihin pääsyä. Siellähän odottavat.
• Arvatkaas miltä näyttää, kun vanhan talon vanha mies kantaa olallaan säkillistä hyvin kompostoitunutta hevosenlantaa ja se säkki halkeaa...
• Nyt pihassa on minun lempparilämpöni, 19 astetta plussaa.
• Ostin villasukkalangan, menen lauantaina tutustumaan sähköttömän elämän saloihin, satakuntaan taas.
• Olin tänään pupsuteltavana molemmmista päistä, jalkahoito, säärten siloitus ja vielä geelatut kesävarpaat. Siitä sitten muutaman viraston kautta hiuksia huollattamaan, ihanaakin ihanampi kampaajani on saanut sytostaattikuurinsa lävitse ja "enää" sädehoidot, yli kolmekymmentä kertaa sädetystä ja lisäksi viisivuotinen lääkitys. Kuten tavallista, palasin kampaajalta rentoutunueena kaikesta huolimatta.
• Työkaverini sairastui rintasyöpään huhtikuussa, leikkaus, piti olla sillä selvä, nyt sitten kuitenkin hoidot alkavat. Toinen työkaveri tuli eilen töissä käymään, suoraa sairaalasta rintasyöpäleikkauksesta. Kolmannen työkaverin mies kuoli vappuna yllättäen syövän komplikaatioihin. En jaksa jatkaa tätä listaa. Mietin vain, murenenko vai jaksanko. Ympärillä on nyt liikaa pahaa. Vaikea pitää omaa mieltä edes neutraalina, saati sitten positiivisena.
• Tässä yksi positiivinen juttu:

Pikkulapsi ja Prinsessa

Tässä tämä ajatusten sekamelska, ei siitä taida tolkkua saada, mitä väliä. Taidan mennä nukkumaan, taas.