Kukkimuksia

Voi tuota ihanaista syyssäätä, ihana pimeys illalla ja yöllä, ihana auringonpaiste jä hellivä lämpö päivällä. Sormet niin syyhyäisivät jo putsaamaan pihan aikansa eläneistä kasveista, ei vaan vielä voi, ei vielä niin oikea syksy ole. Tiedän, että syksyyn pitäisi varautua jo, villasukkakudinten kutsuun pitäisi vastata, ei vaan voi, ei ole niin oikea syksy vielä, että lämpöistä hyppysiinsä vielä kaipaisi. Ole täsä sitten.

Eilen illalla hiippailin kotipihassa kamerani kanssa, mikä kauhea villiinnys pihan onkaan vallannut, kaikki sikin sokin ja liikaan tai liian vähään veteen kuukahtaneita kasveja joka puolella. Tähän valitsin kuitenkin suurin piirtein elossa olevat... 

Kuvankäsittelystäni sen verran, että käytän hyvin lyhyttä reittiä siinä. Ensin rajaan kuvan, sitten muutan sen koon niin, että pidempi sivu on 800 pistettä ja sen jälkeen lisään kehyksen. Viimeisenä lisään tuon kopiraittikuvan tuohon alareunaan ja se on siinä, kirkkauksia ym värinsäätöjä en harrasta, kun ei nappaa niin ei nappaa. Nämä kuvat on otettu ilta-auringossa, hassut värit tulevat sen ja kamerani yhteistyön tuloksena.

Kas tässä akileija, kivenkolossa sepelin päällä.

Ehtiiköhän tämä enää avautua, tämä auringonkukka?

Tämä ehti, ei taida kuitenkaan 

siementen tuleentuminen enää onnistua.

Kehäkukka ja muistaakseni kiinansipuli

(valkosipulivivahteisella maulla).

Chilinraatokin on päättänyt elää, 

kukkii ja tekee jopa hedelmää, 

ei vaan näy kuvassa.

Jonkin ihme kesäkukkaseospussin 

heittelin keväällä parvekelaatikkoon, 

sieltä ne vaan ovat puskeneet, 

vaikka ovatkin olleet taivasalla 

ja pariin otteeseen olleet 

vähällä hukkua sadeveteen

(joku ei viitsinyt niitä siitä vapauttaa...) 

Aikoinani MaMa-haasteeseen tekemäni 

sydämellisyys vahtii pihaamme edelleen, 

edessä muuta kukittelua...

Ja meidän tomaattisato. 

Iskin maahan semmoiset kuikelot 

muutaman kerran kuivuneet 

taimenräähkät kesäkuussa. 

Ovat sitten ihan itsekseen 

saaneet muuten olla, 

mutta vettä olen niille antanut 

töihinmenooni saakka. 

Nyt näyttää olevan satoakin tulossa.

Huomattava varsien asento,

ei niillä mitään tukea ollut...

kauhea sekamelska varsia 

ja tomaatteja joka suuntaan...

Ja viimeisenä

ei-taivasalla (saunan räystään alla)

oleva petunia 

ei ole saanut töideni alun jälkeen vettä,

ja sen kyllä huomaa. 

Tämä oli valtava, 

toista metriä pitkä alaspäin valuva kukkimus, 

eipä ole enää. 

Olen poistanut sen jo vahvuudesta. 

Näillä tänään, 

katsotaan sitten mitä ensi kerralla,

kaunista loppuviikkoa meille kaikille :)