Voiko vanha mies olla väärässä?
Hän katseli tiskiallastamme ja totesi tuon,
taidamme pikkulapsen kanssa olla
aika heppoja...
miten kaksi ihmistä voi juoda noin paljon?
Entä mitäs sanotte pöllöstä?
Voiko tätä kutsua askarteluksi?
Ostin sen Tigerista,
oli alunperin postikortti,
pieni leikkausoperaatio
ja sen sai mahtumaan kehyksiin,
pahoittelu järkyn huonosta kuvasta...
Tämä on sitä meidän arkea.
Sähköistä elämää.
Yksi laatikko,
johon laitetaan aina kaikki sähköjohdot,
lopputulos on tämä.
Iiihhana pikkulapsi aloitti järkistyksen,
kuvaan sitten lopputuloksen,
ehkä tulevaisuuskoulun jälkeen illalla.
Arvatkaas mikä tämä on!
Saniainen, yksi uusi alku.
Ja joo, meillä on myös sinivuokko.
Yksi.
Tai ei ole enää,
joku on tainnut syödä sen.
Tai muuten vaan kiskoa maasta.
Valkovuokoistakaan ei saa kimppua, niitä taitaa olla viisi.
Koko pääsiäisen odotin tulppaanien avautumista,
turhaan.
Nuput ovat suuria,
mutta kun ei niin ei.
Tiistai oli hellelukemia hätyyttelevä,
eilen jääkylmä tuuli,
tänään aurinko paistaa,
mutta jostain tulee kylmää.
Ei avaudu, ei.
Ei siis kuvaa, ei.
Mukavaista loppuviikkoa meille kaikille,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti