Notkea, notkeampi, kankea

Makeaakin makeampi auringonpaiste ikkunan ulkopuolella. Pettävää, niin pettävää. Todellisuudessa siellä on jääkylmä. Totesin sen käydessäni postilaatikolla, turhaan. Ei kun ei, ei lehteä, päivä pilalla. No höpöhöpö se mitään pilalle siitä mene. Aika hyvä päivä tiedossa.

Jos pokkani pitää, menen vaihdattamaan pallonpuoliskon viimeiset talvikumit kesämalleihin. Kummallinen pääsiäinen, kun eivät renkaatkaan vaihtuneet... samalla retkellä taidan viedä osan tilipussistani paikalliseen kirjalainaamoon. Palveluyhteiskunta, katsokaahan, se ne yhteiskunnan rattaat pyörimässä pitää, rahaa sinne ja rahaa tänne, vastineeksi jonkun muun ammattitaidosta, nih. Minulla ne taidot ovat todetusti mitättömät, en mitään osaa, en mitään tee ja muutenkin olen "tommonen". Olen.

Täällä vietetään taas rauhaisaa äiti-lapsiaikaa. Mennään ja tullaan rauhassa, hötkyilemättä. Syödään ja paineillaan salilla, toisellakin. Pikkulapsi kyttää tietsikalta kaikenmaailman tuutsoneita ja huutokauppakeisareita äitinsä maatuessa kankeana lähistöllä, kuuloetäisyydellä, rauhaisaa.

Samainen pikkulapsi kokeili eilen kulinaarisia taitojaan, otti kaksi appelsiinia, yhden sitruunan, kaksi liivatetta ja vähän sokeria. Teki siitä meille aamiaisjellyn. Soitettiin aamuhämärissä isolapselle onnittelut, (herätettiin pääsiäislomallaan oleva teekkari) ja leuhkittiin siinä samalla vitamiinipommillamme... jos kotikokin sivulle tulee ohje, se on sitten hänen tuotantoaan, suunnitteli reseptin kirjoittamista, testaamista ja eetteriin päästöä. Samalla hän pohti sitä vasikään loppunutta tiistai-iltojemme iloa, kokkiohjelmaa. Tuomarit näkivät nyt vain nopean tekemisen ja rappaamisen, mitäs jos niille olisi antanut tehtäväksi kolme jälkiruokaa ja viisi tuntia aikaa, mitähän ne sitten olisivat tehneet, olisiko lopputulos ollut parempi. Näin pikkulapsi.

(Olen pääsiäisenä tehnyt multaa komposteista ja muualta piha-alueilta varmaankin tonnin. Siivilöinyt ja rahdannut, keho huutaa kankeuttaan, yritin sitä salille viedä notkeutumaan, kukkua kans, mitään notkeutunut, nyt olen entistäkin kankeampi.) Sanoo hän ja kampeaa itsensä kohti pokanpitämistä...

-tarjah-

ps. Laitan tänään-huomenna muutaman kuvan, nyt on vaan niin laiska avaamaan pöytäkonetta, joka tarvitaan kamerantyhjennykseen. Heikää siihen asti :)