No se krookus

Pääsiäinen huipentuu kotipäivään, huoh. 

Niin mukavaa kun onkin lähi-ihmisiä tavata,

tämä päivä tarvitaan ennen huomista.

Huomatkaa, mikä syvällinen ajatus.

Pääsiäisen sanoma taitaa meillä olla vähän kyseenalainen:

Meillä kumarretaan autoa

Mämmi-Creme Brulee. 

Jos mämmistä tykkää, niin mikä ettei :)

Ja koska olen niitä krookuksia täällä itkeskellyt,

niin tässä on.

Eka.

Ja ainoa.

Ja pieni.

Joskus aikojen alussa kiitin itseäni 

taivaan lahjana Suomen maataloudelle.

Olen edelleen samaa mieltä.

Poikkeuksella,

etten tällä kertaa en mädännyttänyt ohraa.

Tällä kertaa ohra on kylvetty paattiin.

Paatti tuli pikkulapselta, 

joka käski tehdä 

vanhasta laivastaan himmelin.

Hän ei sitä enää kuulemani mukaan tarvitse.

Pääsiäishimmeli siis olkoon hän.

Vielä kun olisi muistanut 

laittaa itämään ajoissa ;)

Taustalla kaksi niistä kolmesta esikosta,

jota en onnistunut vielä tappamaan.

Niissä viime postauksessa mainitsemissani 

uusavuttoman kylvöpakkauksissa on jo elämää.

Basilika ja samettiruusu itävät.

Perinteisesti kylvämissäni itävät

appelsiinitimjami, japaninhumala 

ja yhdellä idulla kääpiösametti.

Huoh, hidasta.

Toisaalta, on ollut niin kylmää,

että pihassa kasvit ovat tuota

krookusta lukuun ottamatta

samannäköisiä kuin viikko sitten, 

ehkä tulppaanit ovat lehteä vähän pukanneet.

Ehkä.

Tänään on yli kymmenen plusastetta,

jospa kevät taas etenisi.

Ainakaan ei ole lunta.

Nih.

Näillä eväin lähdetään uuteen työviikkoon,