Triteksin (avoinna muuten arkipäivisin "normaaliaikaan") kangasvalikoimien ääreltä Tallipihaan tutustumaan. Siellä halusin tutustua erityisesti Ahdin tilan putiikkiin.
Arvostan aivan erityisesti suomalaista työtä, jos sillä vielä elättää itsensä ja mahdollisesti muitakin. Tein pieniä ostoksia, pikkulapselle fillarikypärän alle pipo, avaimen kaulanauha samaiselle lapselle ja itselleni kaulakaverin (Planet Idan tekemä, vasta hetki sitten huomasin). Suklaapuodista pienoisia tuliaisia...
Sieltä uljas volkkari-ratsumme karautti meidät Pyynkin näkötornille maisemia tiirailemaan ja suussasulaville munkkimutusteluille. Tornista kirkkaat näkymät kauas näkötorneille, vesitorneille, Näsinneulaan, tehtaiden piippuihin, järville ja metsille, näkyipä yksi Prisman mainospylväskin, ei kuitenkaan sen takana olevaa Ikean tornia.
Ajelimme Kalevankankaan hautausmaan ohitse. Siellä ajaessani muistin Vapriikissa olevan näyttelyn, nimeltään Tampere 1918, lämpimästi suosittelen tutustumaan näyttelyyn, se kertoo kipeästä asiasta. Itse tutustuin näyttelyyn jo parisen vuotta sitten, kannattaa tutustua.
Ja vielä ihmeellinen asia, katsokaatte, kuinka voi lähiruokaakin myydä aivan erityisellä tavalla, Kalevan(?) Prisma on ratkaissut asian näin asiakasystävällisesti:
Sitten vielä hillitöntä ajeleskelua Tamperetta ympäriinsä, tarkoituksella ja ilman. Vielä vähän kudeostoksille, ontelokudetta kassillinen ja sitten kotiin, oikein teekkarin kuljettamana.
Oma koti kullan kallis, vaikkakin siivousta kaipaavana :)
Imuri laulamaan vain, ei sen enempää, pieni punainen syklaami ikkunalle kynttilän vierelle, perjantain vietto sai alkaa.
Ja paras on vasta edessä, saan kaikki lapset taas saman katon alle!!
Ihanaista viikonloppua kaikille, palaan taas aalloille :)
Paras tunne on äidillä silloin kun saa kaikki lapset luokseen <3 Tampereelta olen kotoisin, joten tuttuja ovat paikat:) Mukavaa viikonloppua sinulle:)
VastaaPoista