Toipumislomalla

Kuuden päivän migreeniputki on saatu poikki. Työterveyslääkäri passitti sairaalaan, tippaan. Ei enää työnteosta tullut mitään kun olin vain lääkepöllyssä ja todistetusti puhuin pehmeitä. Ja tänään on toipumispäivä, saan unetkin tasapainoon. Aloitin unet jo eilen illalla tullessani sairaalasta, heräsin virkeänä seitsemältä. Aurinkoinen aamu tervehti ilahduttaen eilisten sade-paiste-tuulitemppujen jälkeen.

Vanha mies oli käynut sairaalastanoutoreissullaan paikallisessa saksalaiskaupassa. Pikkkulapsi oli toivonut itselleen jotain kukkien siemeniä ja sieltä löytyi kiva pussi, päällä luki pikarililja ja kaunis kuva kukasta. Sanoin, ettei tuo kyllä ole pikarililjaa nähnytkään, sanoisin ennen revonhännäksi. Pikaisen kuuklauksen jälkeen kävi ilmi kukan oikeasti olevan revonhäntä. Ja näitä ne saksalaiskauppiaat ovat myyneet jo ainakin vuodesta -07... Ei siinä mitään, kiva kukka ja edulliset siemenet, nähtäväksi jää itäminen ja kukkiminen ;)

Ja hei, neilikat ovat voimissaan vaikka tässä kuvassa on vain ne pienet katkenneet kukkavarret. En tiedä, josko olen aiemmin näyttänyt tuota lamppua. Porakoneen posliiniterällä reiät teekannuun, kermakkoon ja sokerikkoon ja siitä johto läpi. Varjostin kirpulta, pitsiliina omista jemmoista. Olen tyytyväinen.

Ja vielä, minun migreenini on luultavasti lähtöisin siitä kilpparileikkauksesta, tai tarkemminkin hormonimyrskystä, jonka se ja "tämä ikä" saivat aikaan. Ei mitään näköoireita, ei pahoinvointia, vain jumalaton kipu ja hajuherkkyys. Eilen mennessäni sairaalaan minulla oli vasen puoli päästä niin krampissa, että oikean puolen suupielikin oli pari senttiä vasenta alempana. Olin muuten näky...


Ja palataan linjoille, näkymään :)

Ps. Nuo kuvat tulevat sitten, kun saan yhteistyön kameran ja tietokoneen välillä toimivaksi:)

Edit. sain lisätyksi kuvat, ne on otettu pikkulapsen kameralla ja olisivat voineet olla paremmatkin, hmpf. Ekassa kuvassa on myös lempparikukkieni siemeniä :)