...kuten hyvä ystäväni tuolla naamakirjassa sanoi. Ja niin ihanan oikeassa olikin. Pienten sydäntensä riemusta tintit vislailevat pihapuissa, jostain luin jo mustarastaistakin. Sen viheltelyä jo kaipaankin
Joku meillä odottaa kesää:
Joku toinen taas ei niinkään, vaan nauttii ihanasta kevään tulosta, pisaroittain.
Minullahan on luksustilanne silittämisessä, vanhan talon vanha mies silittää kaikki pyykkimme. Tässä eräänä päivänä hän kysyi, josko voisi jo vaihtaa uuden päällisen lautaan.
Jotain minä osaankin, vaikka noita taidonpuutteita on tullutkin esitellyksi. Osaan ommella suoraa saumaa, joskus jopa kaarteitakin.
Viisi koneellista pyykkiä onkin juuri tullut kuivurista, laudan testausta siis luvassa.
Arvonnan voittajakin ilmoittautui, vasta tänään(!) sain paketin postituskuntoon, hmph! Huomenna postiin :)
Ompelin myös päällisiä tyynyihin niistä mahdottomista materiaalivarastoista, joita minulla laatikoittain on. Kuvaan ne jollain toisella kertaa, päivänvalo on just nyt loppu, punertaa enää.
Lisäksi olen pelastanut lukuisia viherkasveja kuivuuteen kuolemiselta. Kaikki päivän lehdet on luettu kannesta kanteen, myös uusin käsityölehti. Oven karmien kolot on kitattu hiontaa ja maalausta odottamaan. Uuden huivini langat on päätelty, ontelokude pitsimattoon keritty. Lankakori inventoitu. Netti
Jostain varmaan huomaa, että olen ollut päivän kotona. Toinen postaus jo tänään, hups. Laiska töitään luettelee ;)
Huomenna en sitten kirjoitakaan mitään, olen turvallisuuskoulutuksessa (mikä sana!) koko päivän ja jonkun pitää siivotakin. Ja jos vaikka leipomaan innostuisi, sainhan ompelukoneenkin ekaa kertaa sitten elokuun esille, miksei voisi kokeilla leipomistakin. Jää nähtäväksi.
Nyt, vietetään kaikki ihanainen viikonvaihde!
Lähetin sinulle haasteen, jos vaikka ehtisit ottaa sen vastaan. Käypä kurkkaamassa.
VastaaPoistaTodella hauska tuo silityslautakuva.
VastaaPoistaHyvää alkavaa viikkoa!