Kodinhoitotuki

Ja niin naistenpäivän kunniaksi ihan ministerissuusta saadaan kauniita lauseita.

Meillä on jo, muistaakseni, pari vuosikymmentä ollut kotihoidon tuki. Ministeri puhuu edelleen kodinhoidon tuesta. Joo, niin me naiset vaan kotia hoitelemme  ja kahvia siinä lomassa lipittelemme. (Ja yhteiskunta maksaa, toim.huom.) Saman ministerin puoliso on oikein ansainnut tyttöjen viikonlopun, ministeri hoitaa lapsia, ei siis kotia. Ajatella, oikein ansainnut, mitenköhän hän voisi ansaita niitä lisää?

Tuo kotihoidontuki on minulle ollut aina punainen vaate ja on edelleen. Alkuvuosina minua lähinnä harmitti kun siitä puhuttiin kodin hoitamisena. Sen vakiinnuttuaa suomalaiseen järjestelmään mielestäni siitä pitää osata puhua oikeilla termeillä. Kyse on lasten kotona hoitamisesta, se pitää ministeritasollakin ymmärtää, hehän niitä termejä luovat ja järjestelmää poliittisilla päätöksillään ylläpitävät.

Syy harmittamiseen löytyy, mistäs muuta kuin omasta elämästä. Omista valinnoista, valinnoista jotka käytännön syistä jäivät lyhyiksi. Ja siitä pienestä rahasummasta, joka sitä korvaukseksi suotiin. Sillä ei juhlittu silloin ja tuskin juhlitaan vieläkään. Mutta näin valinneita syyllistettiin silloin ja syyllistetään edelleen.

Ugh. Olen naistenpäivän kannanottoni antanut. Suunnittelemattomasti ja pyytämättä.

t.

PS. Tästä huolimatta, kun meille on annettu tämä päivä, nautitaan siitä :)

Ja vielä, Aulille enkeleitä ♡