Keisarin uudet vaatteet

Nyt kuulkaas kuvittelua kehiin.

Maistelepas sielusi syvyyksissä näitä makuja. Vodka. Ei mikään halpissuomalainen, vaan ihka aito venäläinen vodka. Se oikea aromi. Toinen maku. Vermutti. Ei mikään halpissellainen, vaan se kallis. Halpis maistuu koneöljyltä. Seuraava maku, kerääpäs se makunystyröihisi, Cava. Ei sekään mikään halpisversio, vaan pullon hinta voisi olla vaikkapa tuollaiset 25 euroa. Oletko mukana?

Miltä maistuu?

Vodka? Vermutti? Cava? Cava saatta herättää kahdenlaisia ajatuksia, se voi olla makea tai kuiva. No jos se maksaa yli kakskymppisen, se on kuiva ja on tilaustavaraa, ei missään hyllyssä, kröhöm, huomauttaisin.

No, onko maut selvillä? Seuraava vaihe on yhdistää ne. Joo, kyllä. Kanisteriin. Kun tilaisuus alkaa, kippaa pohja maljaan. Perään pitäisi varmaan laittaa jotain perrieriä, mutta nyt käytetään oikein osuuskaupan r-merkkistä, joo, halpisversiota. Maistapas uudelleen, mitä olet mieltä?

No, tässä tarinassa kuitenkin oli vähän huono värinä, sitä Cavaa ei saanut. Piti ostaa shampanjaa, joo, luit oikein. Sitä oikeaa.

No, juomaelma on valmis, kekkerit alkakoon.

Illan kaunis hengetär esittelee juoman, kertoo tarinan, sisältäen juomaseoksen alkuperän, aih, oikein kuninkaallinen juoma. Ja saavutetaan tarinan huippu, sen espanjalaislitkun hengetär vaihtoi shampanjaan. Kaikki rientävät ottamaan tätä kuuluisaa juomaa ja kilvan kehuskelevat, ah-kuinka-hyvää. Shampanjaa oikein! Supina ja kuhina käyvät vieraiden keskuudessa, on niin hyvää juomaa, oikein kuninkaallista.

Vain yksi ottaa toisen lasillisen.

Mitä sinä olet mieltä? Varmasti maistoit mielessäsi, ensin kutakin erikseen ja sitten kaikkia yhdessä.

Kerro.

-tarjah-