Hei mä osaan sittenkin keittää kahvia!! Todistusaineistoa ei ole, mutta monta kuppia join, ihan itekeitettyä. Töissä, hah. Vanha mies on ryhtynyt aamu-uniseksi eikä enää keitä töihinlähtevälle vaimorukalle kahveeta. Oi aikoja, oi muutoksia.
 |
| Kuva pinterestistä, oikeammin täältä |
Kahvia tarvittiin yllättävän asian sulatteluun. Tuttu ihminen on hävinnyt, tilalla on vain outo kuori, haalea jäänne tuntemastani. Hän saa minut pelkäämään. Olen tuntenut hänet kauan, nyt kuitenkin aristan tulevaa, tulevat tapahtumat pelottavat. Enkä edes tiedä, mitä tapahtuu, tiedän vain ettei mitään hyvää. Tätä ehkei kannattaisi kirjoittaa, mutta mietin edelleen ilmoitustauluteoriaani ja päätän sen mukaisesti kirjoittaa. Olen huolissani. Suuresti huolissani.
Kaksi työpäivää ja lepo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti