Kuuklediaknoosi

Klapill päähä.

Hassu juttu, kun tekee töissä oikeastaan enemmän kun oikeesti pystyy, seuraus siitä on erikoinen tapaaminen työterveyslääkärin kanssa. Lääkäri päätti kaksikymmentä minuuttia googlailtuaan ja printattuaan minulle omituisia juttuja, minua kuulematta, diagnoosin muistiongelmilleni. Printit odottivat minua sisään astuessani.

Ainoa järkevä selitys tuolle diagnoosille on vuodenaika, loppuvuodesta ei varmaan enää saa todellisia diagnooseja tehdä. Mitä tein minä? Kerroin hänelle, etten usko hänen diagnoosiaan, mutta lupasin toimia hänen neuvonsa mukaan. Ja varmasti toimin, seuraus vaan tullee olemaan melko odottamaton, hänelle.

Oli sama tyyppi muuten, joka kirjoitti minulle keväällä jagreenin estolääkkeeksi kolmiovarustettuja epilepsialääkkeitä jokapäiväisesti syötäväksi, etten joutuisi syömään kolmiolääkkeitä jaggekohtauksiini muutamana päivänä. Joo'o, senhän neurologi suoraan tyrmäsi myöhemmin.

Ja muistirajoitteinen kun on, EPEK, ei muista kuin osan. Tämä ammattilainen googlasi koko keväällä olleen vastaanottokäynnin ajan, ihan oikeasti googlasi, faktoja minulle. Tässä tulee se epek, voi kun pystyisi muistamaan, hän printtasi minulle faktaa asiasta, josta oli kyse. Kun muistaisi sen lähteen, se ei ollut veikkaus eikä lotto, se ei ollut vauvalehti eikä seiska, se oli kuitenkin joku edellämainittujen kaltainen. Itseäni vanhempi, ammattilainen, korkeakoulutettu ja kokenut.

No joo, kiintoisaa on se, että sanelut tulevat nykyisin sähköisesti nähtäville myös asiaosaiselle, pitää vaan nähdä vaiva ja hakea. Hahaa...

Kaikessa tässä on kyse minun työkyvystäni, nyt leikitään minun työterveydelläni. Hänen päätöksensä.

Mutta se tuosta kitivitiosastosta, ristiriitaista kyllä, tavallaan elän huonomuistisuudessani myös hyvää aikaa. Nautin hassuista asioista, vai miltä kuulostaa hälinän kuunteleminen silmät kiinni? Samalla haistelleen kuusentuoksua? Entä kun pimeässä töihin ajellessa ilahtuu märästä kadusta heijastuvista miljoonista valoista, kuin tähtitaivas? Työssä saattaa huomata ajattelevansa kuin ihan oikea ammattilainen, tietää mistä juttu johtuu, mitä nyt tapahtuu ja mitä niistä seuraa, tietää vain itse ja on tyytyväinen tietäessään jatkosuunnitelman ja eteenpäin kantavat polut.

Vähän yli viikon kuluttua meillä on juhlat ja minä suhtaudun siihen liian levollisena.  Huomenna lähtevät kutsut, vasta, siihen on syynsä. Kutsut ovat odottaneet valmiina kuorissaan merkitettyinä jo muutaman päivän. Vaikkeivät kutsut ole sellaiset, kuin halusin, en ota siitä painetta, ne ovat juuri sellaiset kuin ovat. Voinen laittaa kuvan siitä loppuviikosta. Lisäksi muuten luulen, ettei meillä olekaan pinkkiä skumppaa, vaan jotain parempaa, siitä myöhemmin lisää. Voinen myös linkittää myöhemmin muutamia juttuja, saapi nyt nähdä. Eräs suomalainen suosittu herraseurue jossain laulelmassaan lauleli tyyliin "hauraita haaveet ja terästä todellisuus". Kumpi voittaa, haaveet vai todellisuus.

Tylsä höpöhöpövalituskirjoitus med ingen foto. Tyvärr, igen. Huomaattehan, osaan kieliä...

-tarjah-