maanantai 27. joulukuuta 2010

Joulun ajasta nauttien

Joulun pyhät on vietetty, perheen, sukulaisten ja ystävien kera,
kiitos kaikille, oli rauhaisaa aikaa olla läheisten kanssa.
Tapasimme joulupukin jouluaattona, hän kävi vierailulla meilläkin.
Tosin jo aamupäivällä ennen Joulurauhan julistusta
pukki viiletti kotimme ohitse paikallisbussin ratissa,
oli siinä lapsilla ihmettelemistä, pukki kun vielä vilkuttelikin ohikulkeville!

Ollaan saatu lunta aivan yllin kyllin, enemmän kuin muistan koskaan kotipihassamme olleen. Lumitöitä on saanut tehdä kukin perheenjäsen aivan kyllikseen, luonnon oma kuntosali:)

Tässä yksi kuva joulukuun askareistani, olen jo kauan halunnut tehdä sytykeruusuja.
Ruusut menivät joulukukiksi ystäville:)



Munakennoja kun oli riittävästi, niin tuumasta toimeen.
Toden kertaokseni sain kaikki sormieni lihakset kipeiksi katsellessani kesällä
Prinsessahäitä ja näpertäessäni ruusukkeita, kennoja oli paljon. 

Joulun aikaan sitten keräsin kaikki vuoden aikana keräämämme 
kruunukynttilän pätkät kattilaan.

(Kattilassa sulatin kynttilät, en vielä ole keksinyt syytä,
miksi pitäisi vesihauteessa tuo juttu tehdä, jos joku tietää, pliis kertokaa.
Syttymisvaara on toki aina olemassa, kattilassani on kuitenkin kansi,
jonka saa kattilan päälle tiiviimmin happea estämään
kuin jonkun vanhan säilyketölkin päälle.)

Eiväthän ne pätkät mihinkään riittäneet, olin reipas ja hain paketista lisää, kokonaisia kynttilöitä. Talossamme poltetaan useita kymmeniä kynttilöitä vuoden aikana ja jämiä jää.

Tärkeä juttu poltettavissa kynttilöissä mielestäni on niiden steariinipitoisuus,
niiden pitää olla puhdasta steariinia. Niin ne eivät savuta ja tummuta pintoja
ja toisaalta ne palavat tasaisemmin ja hitaammin kuin muusta massasta tehdyt kynttilät.

Halusin tuoksuvia vaaleanpunaisia ruusuja, ostin yhden punaisen tuoksukynttilän ja sulatin sen massan joukkoon.

Otin kauhalla kunkin ruusun pohjalle sulaa steariinia ja annoin jähmettyä rauhassa.
Sen jälkeen otin isoilla leveillä pihdeillä kukasta kiinni alta ja päältä ja
kastoin sulaan massaan. Taas jähmetys.
Tätä toistin niin kauan, kunnes sain haluamani värin ja peittävyyden.
Tuoksu oli hennon ruusuinen.

Nuo tummemmat ruusut ovat yhden kokeilun tulosta,
 en saanut mieleistäni värisävyä aikaan eikä massa peittänyt
munakennojen väriä ja rakennetta, kokeilu jatkukoon.

Nyt unten maille, mukavaa viikkoa!

-tarjah-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti