Viikko sen kun kulkee kohti loppuaan, onnekseni. Tällaista viikkoa en kestäisi enää pidempään.
Vastapainona kaikelle tällä viikolla kirjoittamalleni työrankkuudelle olen tänään saanut suunnitella ja näperrellä huomista ajatellen. Kierrätyskartonkia, keltaisia kukkia, leimailua, koivunlehtiä tralalaa.
Kirpulta kiva hame ja heikkouteni, napit ja Iittala virhreänä (ok, vihertävänä).
Vanha mies ja pikkulapsi ovat viljelmillämme kuopimassa maata ja istuttelemassa ja kylvämässä viimeisiä, kotona on aivan hiljaista.
Ulkona mustarastas availee iltalaulujaan. Pihapiirissämme päristelee myös jonkinlainen harakkapopulaatio, ne tappelevat räkättirastaiden kanssa aika metelillä aamuisin. Ikkunasta katsellessani huomaan naapurin syreenin olevan pulpahtamaisillaan kukkaan, nuput suorastaan pullistelevat.
Taidan lähteä nuuhkimaan kevättä :)