sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Himmeli


Siihenhän tuli yllätyksekseni kukka, kas näin.

Tänään näin hänen esikuvansa,
pahoittelut kummallisista väreistä
ja epätarkkuuksista:

Nimeä en vieläkään tiedä,
tiedän vain,
että amppeliin pitäisi päätyä:)

Tiedän myös, 
että tikuttelin muutamat sukat joulupakettiin. 
Isosiskolle ja pikkusiskolle. 
Isosiskolle ja kolmelle pikkuveljelleen.
Alemman kuvan sukkia tarkemmin katselemalla 
voi päätellä jotakin sisarusten ikäeroista...




Ja vielä tämän äitiliinin ylpeydenaihe:

Joku varmaan muistaa 
mitä tekikään pikkulapsi jouluksi? 
Pakkasi kaikki itsetekemänsä lahjat näin :)


Entä mikä tämä seuraava on ?

Himmeli.

Meillä kaikki millään lailla tuunattu 
tai muuten käsittämätön käsinväkerrys 
saa nimityksen "himmeli", 
kunnes toisin todetaan.



Tämä himmeli on valmistettu 
kahdesta ruotsalaiskaupan myymästä, 
sittemmin hajonneen jalkalampun 
jalustapainon kuoresta, 
kuparilättysestä ja
sisalnarusta.
Osoitteenaan on 
keskilapsen huoneen katto.

Täm mainittu pikkulapsemme taitaapi seurailla
edesmenneen isoisänsä
jalanjälkiä,
taitava käsistään ja 
aina tarttumassa kaikkeen uuteen.
Tosin tarttuu myös kaikkeen korjattavaan 
ja muuhunkin tehtävään asiaan.

Suklaamousse.
Kakluunien lämmitys.
Lamppujen korjaus.
Vohvelit.
Sämpylät.
Imurointi.
Näin esimerkiksi,
kuluneella viikolla.

Oma-aloitteisesti.

Hän muuten sai porakoneen joululahjaksi :O

Jatkan vielä reilun viikon tätä odotusta,
sitten alkaa se oikea poteminen.
Käsi nimittäin on nyt aivan rauhallinen,
kunhan ei mene tekemään sitä virhettä,
että kättään nostaisi.
Olkavarsi siis kehossa kiinni 
ja kaikki menee hyvin.

Jänteitä (?) siis on kaksi poikki.
Leikkauksen jälkeen pitää pitää
jonkinlaisessa kantositeessä 
jonkinlaisen tyynyn tukemana kättä,
jonkinmoisen ajan.
Pelkäsin sitä semmoista lentokonehärveliä.

Kun tuon sidejutun kuulin,
päättelin näppäränä 
kyseessä olevan sellaisen eron,
 että minullahan 
mennään tähystyksellä olkapäähän.
Kursitaan kokoon mitä kursia voi.
Minulla ei pitäisi olla 
missään luustossa vikaa, 
luulisin sen häkkyrän kuuluvan kuvaan 
siinä tapauksessa, 
että luihin tai muihin 
sen sellaisiin rakenteisiin kajottaisiin.

Olinhan taas tarpeeksi epäselvä?
Juuri noin ajatukseni 
tässä odotellessa juoksee. 
Ota siitä sitten kiinni.




2 kommenttia:

  1. Suloisia sukkia. Pieniä sukkia on yllättävän vaikea tehdä, meinaa tulla aina liian isoja.
    MOTERNI himmeli!

    VastaaPoista
  2. Sää oot sukkakone ;)

    Toivottavasti käsi paranee pian!

    VastaaPoista