Kaunis kevätpäivä

Ihana talvi, aamulla heräsin kirkkaaseen auringonpaisteeseen ja tinttien lauluun. Tintit ovat oppineet uudelleen perinteisen titityynsä ja ovat jo kolmisen viikkoa harjoitelleet sitä, milloin auringonpaisteessa, milloin hirveässä lumituiskussa, sisukkaita ovat.

Olin eilen pihassamme ja mietin, että miten niin meillä ei ole pitkään aikaan hiihdetty:

Samalla kerralla vein pihasaunamme seinälle MaMa-haasteen kolmanteen kierrokseen tekemäni sydämen. Muotoilin sen jostain mistälie metallisesta härpäkkeestä. Huusin syksyllä huutonetistä sekretäärin, joka oli ollut kanalan vintillä vuosikymmeniä. Sekretäärin laatikosta löytyi varmastikin jostain maatalouskoneesta peräisin oleva metallinen "hihna", joka varmaan on pyörittänyt jotakin tuikitärkeää osaa. Hihna oli siististi rullalla laatikossa ja siitä asti olen miettinyt sille sopivaa käyttöä, MaMasta se löytyi. Nyt se ilahduttaa kaikkia meille tulevia.

Talossamme oli ostaessamme sen pieni sympaattinen saunarakennus, sauna remontoitiin heti ekana kesänä käyttökuntoon. Kuvan oikeanpuoleinen ovi kuuluu saunalle, vasen taasen johtaa polttopuuvarastoon. Kuvasta voi ehkä päätellä, ettei sauna ole tänä talvena käytössä. Saunaan kuuluvan pienen saunakamarin katto on vuotanut ja hmmm... homehduttanut sisäkaton, käyttö siis mahdotonta tänä talvena. Vielä vasemmammalla on lisäksi vielä yksi ovi, joka johtaa rakennustarvikevarastoon, siellä on lähinnä puutavaraa, lautaa, lankkua ja sen sellaista.

Saunan seinät on pari kesää sitten maalattu keltamultamaalilla, alkuperäisen mukaisesti. Ruskea ovimaali on teetetty Ylöjärvellä, maalin valmistukseen on käytetty mm. jäteöljyä ja sitä samaa on käytetty päärakennuksemme ovissa ja päätylaudoissa.

Vanhoissa kaupunkitaloissahan päätylaudat ovat värillisiä, toisin kuin maaseudulla valkoiset, näin olen antanut itselleni kertoa. Talomme on kermanvärinen ja ovet, ikkuna- ja ovilaudat tuon maitokaakaon väriset. Museovirasto sanelee aika tarkasti, mitä saamme talollamme tehdä, maalista se kuitenkin lausui: "punainen se ei milloinkaan ole ollut, eikä siitä punaista millonkaan tule!!" Päädyimme siisi alkuperäiseen kermanvaaleaan.

Taannoin kirjoitin huutonettihuudosta, joka oli vetämässä. Voitin sen ja nyt suunnittelen, kuinka keittiökaapistot saisi puretuksi ja uuteen kotiinsa meille. Eivätkä purku ja siirto ole se suurin ongelma, lattiakin pitää tehdä ennen uusien kaappien asennusta. Lattialankkuja ei ole edes tilattu vielä, vanhaa keittiötä ei ole purettu ja pohdittavana on lattianrakentajakin vielä... mistä sitä muustakaan siis aloittaisi kuin uuden keittiön hankinnasta:)

Nyt lumitöihin, kaunista sunnuntaita!

-tarjah-