Posket punaisina

Hihhei, ekat lumityöt tehty!! Tunti. Hyötyliikuntaa.

Ja nyt kyllä buffaan aivan täysillä, minä nimittäin otin kantaa Susannan työhuoneen arvonnassa. Ja oman omituisuuteni kanssa voitin:) Sain lahjakortin Susannan iki-ihanaan verkkokauppaan. Lunastin sen tilatessani itselleni muutakin mukavaa. Eilen postityttö kantoi pakettini postilaatikkoon ja mikä ihanuus minua sieltä kurkistikaan, tyynynpäälliset samaa tyyliä kuin aiemmin ostamani sammutuspeitteen päällinen (ehei, en avaa pakkauksia ennen esillelaittoa), ah ihanuutta, kiitos Susanna!

Myös kuvaa klikkaamalla pääsee suoraan hänen työhuoneelleen. Voin myös aiempiin kokemuksiin perustuen lämpimästi suositella kaupankäyntiä hänen kanssaan, näin saa uniikkeja ja laadukkaita tuotteita luotettavasti ja kaiken lisäksi voi olla osaltaan auttamassa kansantaloutta jättämällä rahaa suomenkiertoon. Tässä on myös syy, jonka vuoksi käytän mielelläni Novitan lankoja. Kyllä niitä toki muitakin lankamaakareita tästä maasta löytyy, mutta asia kerrallaan.

Voin minä siitä omituisuudestanikin jotain kertoa. Neuroosinani ovat alkuluvut. En tarkistele hellanlevyjä tai välttele laattojen saumoja. En välttele mustia kissoja. Ongelmani (no, ongelma ja ongelma...) on numeroissa. Kun pitää tehdä jotain päätöksiä numeroiden suhteen, määrän pitää olla alkuluku. Täh? No, pari esimerkkiä. Tomaatteja ostan yleensä 7 tai 11 kappaletta. Parkkihalleissa pitää löytää ruutu, jonka numero on alkuluku. Lottoon minulla on sitten taas toisenlainen neuroosi, alkulukuneurootikkoja voipi olla liian monta päävoittoani jakamassa. Mutta nyt pahan pisti: minkä numeron kirjoitan lappuun äänestäessäni presidenttiä? Paha. (Alkuluku on siis luku, joka on jaollinen vain itsellään ja yhdellä.)

Ihanaista viikonvaihdetta, te ihanaiset lukijaiset, palataan taas :)

PS. Sadas postaus oli tässä, arvonta seuraavalla kerralla.