torstai 27. helmikuuta 2014

Vaaleanpunaisen pallon kesytys

Haastava päivä töissä ja kiitokseksi siitä nappasin kyytiini keskilapsen ja meidän vaaleanpunaiset pallomme. Voidaan varmaan sanoa, että edistystä on tapahtunut. Tähän saakka olen katsonut kelloa kymmenen minuutin kohdalla toivoen loppuvenyttelyn jo alkavan. Tänään siihen meni vartti!!

Takapakkia taasen tuli muuten. Kolme pitkää sarjaa, vuorotellen etuheilautuksia tiullinen ja kaikenmaailman muita temppuja sama tiullinen. No joo, kaksi sarjaa meni suht hyvin, mutta kolmas jäi tekemättä, pää oli vähällä tipahtaa hartioilta, iskumigreeni ja niskaperäinen jännityspäänsärky saivat tähdet sinkoilemaan silmisssä ja ylös-alasliikkeet saivat aivot lyömään tyhjää. Kolmasosa treenistä meni suoraan harakoille. Tai pulssia tasatessa...

Loppuvenyttely onneksi tehtiin lattiatasossa, siihen pääpieni sopeutui. Ystävällismieliset naiset siellä ehdottelivat yläkerrassa olevaa hyvin pedattua sähkösänkyä, sillä voisin kuulemma ajella mielin määrin koko yön ylös-alas, sillä ehdolla, etten yhdentoista jälkeen nouse sängystä, hälyt kuulemma menevät päälle. Pakkolepo siis. Kiitin hyvästä tarjouksesta, päätin kuitenkin saattaa keskilapsen ihmisten ilmoille, ajoin siis sitä samplarin rahasyöppöä vielä tähdet silmissä vilistellen. Rahasyöpöllä en viitannut keskilapseen ;)

Ahh, koti. Ahh, nappia naamaan. Ahh, niin siis mitä, tyhjä jääkaappi. Minkälainen perheenäiti tässä talossa oikein on!!?


1 kommentti: