Olen näemmä koukkuuntunut. Mitä muuta voi sanoa ihmisestä, joka ostaa ainakin kilon, ellei painavammankin, koukun kirpulta. Siellä se piileksi hyllyssä ja houkutteli luokseen, magneetin lailla veti puoleenasa. Kaksi euroa ja se oli minun. Mitä minä sillä teen? En tiedä, tiedätkö sinä?
Alla oleva liinanen on menossa tauluun, vanha jo, ilmeisesti tehdasvalmisteinen, sillä on myös pari...
Liimapullojahan sitä myöskin tarvitsee? Mihin, jää sekin nähtäväksi. Ja lusikkaleipiin sopivankokoinen lusikka ja muutenvaan kiva kukkalusikka vaikka hillolusikaksi köyhille ritareille.
Saan nimittäin kaikki rakkaat kotiin tänä viikonvaihteena, herkkuja pitää tarjota, kaikki kun tykkäävät syömisestä :)
Koukkua pohtien, rakkaistaan iloiten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti