Kaikkea pitäisi tehdä, mutta aurinko pakottaa ulos.
Sininen taivas houkuttelee haravoimaan.
Mikä tuoksu!
Multa tuoksuu juuri niin kuin kevätmulta vain voi!
Muutaman päivän takaiset tulppaanit ovat kasvaneet.
MaMa-haasteeseen tekemäni sydämet
ovat saaneet lumen ja pikkupoikien kolhuja.
Samalla seinustalla oleva amppeli
jäi syksyllä siistimättä, talven tulo yllätti.
Amppeli on äitini vuosia sitten tekemä,
äitini on Saves, kuten hän itse sanoo.
Kevät on tainnut tulla
jouluksi ripustetulle lyhteellekin,
tintit ovat nokkineet melko tyhjäksi.
Ja kesällä kaura kasvaa kauniisti
tuon ikivanhan kirsikkapuun juurella.
Lintulauta myöskin äitini käsialaa.
Takana näkyy ihan itse,
ilman hajuakaan oikeasta tavasta,
rakentamani pajuaita.
Toisesta päästään se on kaatunut lumen painosta,
ehkäpä ensi kesänä uusi aidanrakennus edessä.
Ja nythän olisi mitä parhain aika
käydä kokoamassa pajusatoa aitaa varten...
Krookukset puskevat lumen läpi.
Samoin neilikka haluaa pinnalle.
Ja nyt niiden oikeiden juttujen äärelle,
ei sitä koko päivää voi ihastella kevättä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti